Bratislava jokilaivalla

Tutuksi käyneen Schwedenplazin viereisellä laiturilla olimme odottelemassa jo hyvissä ajoin. Tipotteli taas vettä ja Donau kanalia pitkin puhalteli hyytävä tuuli. Katamaraani oli vartin myöhässä ja ahtauduimme kapteenin loungeen neljän norjalaisen ja kahden ranskalaisen kanssa. Lounge sijaitsi yläkannella ohjaamon takana, seiniä kiersi istuimet ja keskellä oli pöytä. Kyllä nuo alakerrassa olevat semi-istuimet näyttivät mukavammilta. Lisäksi norskit olivat ehtineet valloittaa parhaat paikat, niin kyljet sai kipeäksi, kun piti vääntäytyneenä yrittää maisemia kurkkia. Ei ne maisemat nyt ihmeenpiä olleet. Tonava oli näillä kohdin noin 200-300 metriä leveä ja virta kävi vuolaasti. Rannoilla oli runsaasti pikku mökkejä, ilmeisesti tulvimisen takia tolppien nokassa.

2014-05-30-1574 2014-05-30-1576

Vauhtia oli katalla joku 60 km/h…sen huomasi, kun kävi veneen kannella, niin piti vankasti kahareisin seistä, ettei kaatunut ilmavirran voimasta nurin. Karvalakkipuolen porukkaa alkoi lapata jatkuvana virtana loungeen parempien näköalojen houkuttelemana. Teki jo mieli sanoa, että v***u, nyt se ovi kiinni! Vaan eihän ne olis ymmärtäneet. Hytissämme asusteleva Jean-Pierre vaihteli putkia pikku järkkäriinsä useammin kuin manne paitaa ja oli menossa ulos tai tulossa sisään koko ajan. Eipä siinä laiturilla jäähtynyt ruho ehtinyt paljon lämmetä, kun jo tultiin Slovakian puolelle. Maisema muuttui mäkisemmäksi ja vanhoja linnoja näkyi kukkuloitten huipulla.

2014-05-30-15782014-05-30-1577

Suuren sillan jälkeen, jonka keskipilarissa oli pyöreä ravintola n. 100 metrin korkeudessa, alus teki uukkarin ja kiinnittyi laituriin. Tiedustelin laiturilla minijuna-sightseeing lipun hintaa, mutta kymppi on ehdottomasti liikaa. Monesti on vitosella tommonen rundi tehty. Eipä ollut juuri mitään etukäteistietoa Bratislavasta. No se, että euro on valuutta ja muistelin, että eikö sen Hostel-kauhuelokuvan tapahtumat sijoittuneet juuri Bratislavaan. Siitä en viitsinyt mainita kanssamatkustajalle mitään.

IMG_6113

Slovakian presidentin linna

Slovakian presidentin linna

Konserttitalon aukiolla sijoitimme pikkurahoja matkamuistoihin ja hakeuduimme läheisen ravitsemusliikkeen sisätiloihin lounaalle. Perinteiset slovakialaiset ruoka-annokset huuhdottiin alas perinteisellä slovakialaisella oluella ja hintaa tälle lystille kertyi alle 16 euroa kahdelta. Ei paha.

2014-05-30-15862014-05-30-1589

Luihin ja ytimiin käynyt kylmyys oli alkanut hieman hellittään ja kun ulkona näytti jo aurinkokin paistavan, lähdimme mittailemaan vanhankaupungin kujia. Pian oli Centro Storico kierretty ja tulimme aukiolle vilkkaamman kadun varrelle. Vaikka Google mapsia pyöritteli miten päin, ei olinpaikastamme tullut selkoa. Kysyin eräältä nuorelta mieheltä tietä rautatieasemalle. Hän osasi näyttää suunnan, kertoi sen olevan kaukana, eikä tiennyt oikein, että mikä oli paras konsti sinne pääsemiseen. Holotna alkoi taas painaa päälle kun oltiin jonkun matkaa taivallettu kaverin osoittamaan suuntaan. Taksin bongattuamme ei ollut kahta puhetta, etteikö nyt otettaisi mittaria alle loppumatkaksi, maksoi mitä maksoi. Pirssari löi kättelyssä 15 ekua mittariin, mutta summa ei ainakaan noussut. Noin varttitunnin taksimatkan jälkeen olimme Bratislava Hlavna Stanican pihassa ja kyyti maksoi sen 15 euroa. Oispa siinä ollut kävelemistä ja tuskin olis muutenkaan löydetty perille, ainakaan tämän vuorokauden aikana.

2014-05-30-15932014-05-30-15952014-05-30-1594

Juna Wieniin oli lähdössä tuota pikaa, mutta miltä laiturilta? Sitä ei ilmestynyt näyttöön, ja yhtäkkiä koko Wienin yhteys katosi muutenkin. No, tunnin päästä lähtisi seuraava. Vetäydyimme kahvilaan jossa toimivan nettiyhteyden lisäksi oli myös lämmin. Tarjoilija oli tainnut vaan saada asiakaspalvelukoulutuksen kommunismiaikoihin, sen verran ynseästi hän suhtautui asiakkaisiin.

Lähes tunnin päästä sama homma, ei laituria… menin infopisteelle tiedustelemaan, niin Tatjana käski odottamaan seuraavaa junaa, joka lähtisi taas tunnin päästä. Ilmeisesti nämä 2 edellistä vuoroa oli peruttu, eikä nyt ollut takeita siitäkään, lähtisikö sitten seuraavakaan. Ei ainakaan sitä hapannaamapimua mentäisi enään katsomaan, niin valittiin toinen kahvila, missä olikin jo huomattavasti ystävällisempi palvelu.

Wien Hauptbahnhof, laituri 2. Sinne kun päästiin niin opaste katosi taululta. Junaa ei tullut, vaan tuli joku kuulutus ja porukat alkoivat valua laiturilta pois. Sama jengi nousi laiturille 5, niin pääteltiin, että oisko nyt vaan laituri vaihtunut. Olin jo tehnyt varasuunnitelman Bratislavasta poistumiseen bussikyydityksellä, mikäli tämäkin juna pettäisi odotuksemme. No, suunnitelmaa ei tarvinnut panna täytäntöön, kun viimeinkin juna kolisteli raiteille vartin myöhässä.

IMG_6127IMG_6126

Wienissä oltiin sitten illanhämärissä ja edessä oli vielä pakkaamiset. Huomenaamulla olisi lähtö kohti Prahaa ja pitäisi vähän siivotakin, ettei vuokraisäntämme Alexander lähettäisi kiivastuksissaan Gestapoa peräämme.

Tietoja Tapsa

Matkailua neljällä vuosikymmenellä
Kategoria(t): Slovakia Avainsana(t): , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.