Metropol Parasol, Sevilla

Vähän harmitti lähteä niin hienosta kaupungista kuin Cordoba, mutta vielä parempaa oli luvassa. Sevillan sanotaan olevan yksi maailman kauneimmista kaupungeista ja sehän sopii meille.

Syy hintaville junalipuille selvisi pian, kun huomasimme istuvamme luotijunassa ja vauhtia oli 250 km / h. Eipä mennyt kuin hetki ja humaus, niin oltiin taitettu 150 km ja seistiin Sevillan Santa Justa- asemalla. Yritin zoomailla turisti-infoa, että olisi kartantynkää saanut kätöseen, mutta eipä löytynyt asemalta.

Alberto Escofet, joka oli luvannut majoittaa meidät seuraaviksi neljäksi yöksi, ei ollut myöskään vastannut viestiini. Kaivoin kämpän osoitteen esille, katsoin Google-mapsista sitä lähinnä olevan baarin ja annoin pirssarille komennon viedä meidät sinne. Jos Cordoban vanhakaupunki oli täynnä valkoisia taloja, niin täällä oli paljon värikkäämpää. Olisko suosituin väri okrankeltainen…

2014-09-17-22872014-09-17-2288
Soitin Bar Duenasista Alberton antamaan numeroon, mistä vastasi naisääni, että tervetuloa vaan, täällä onkin jo vieraita odoteltu. Kämppä löytyi, Albertto oli vastassa, mutta kielitaidossa oli pientä hienosäätämistä, ehkä vielä enemmän kuin meikäläisellä. Asiat saatiin kuitenkin selvitettyä ja vuokra maksettua. Kämppä oli vähän pienempi kuin edellinen, mutta kyllä tännekkin 2 näin pientä matkaajaa mahtuu.

2014-09-15-2188
Kauppareissulla kiinnitin huomiota, kun baarit oli pullollaan porukkaa näin maanantaina kahden aikaan iltapäivällä. Rentoa väkeä nämä Sevillan asukit.

2014-09-15-2206
Tuossa lähistöllä on aukio, missä on puusta tehty Kantarelli-sienen näköinen rakennelma, ja kerrotaanpa vielä tuon hökötyksen olevan maailman suurin puusta tehty viritelmä. Siinä pyörittiin alla tovi ja yritettiin löytää portaita mistä sen pytingin päälle pääsee, mutta ei löydetty. Sieltä olis hyvät näkymät kaupungin ylle ja varmalta taholta olen kuullut, että baarikin tuolla korkeuksissa on. Tyydyttiin sitten juomaan miniatyyriset oluet maankamaralla.

2014-09-15-21922014-09-15-2194
Sen jälkeen katselin kävelykadulla ohikulkevia ihmisiä ja  sininen hellemekko vilahti välillä ohitseni kaupasta toiseen. Eräällä senjoritalla oli H&M-merkkinen pussukka käsipuolessa, niin kylläpä Pirpanallakin kielitaitoa löytyi, kun oli kyselemässä mistä neiti on tuon kassin hankkinut. Senjorita opasti meidät varmuudeksi kahdella kielellä, mutta matkan varrelle osui C & A, niin aika ja rahat hupeni jo sinne. Tuollaisia liikkeitähän voisi perustaa vaikka kuinka paljon vain eri kirjaimia yhdistelemällä. Henkkamaukkakin paikallistettiin ja päätettiin käydä siellä vähän paremmalla ajalla.

Pikku iltapala vielä Hercules de Alameda-aukiolla, missä seisoi 2 Rooman vallan aikaista pylvästä ja sitten siksakkia kämpille. Tää on hyvä systeemi tää tabun Google-maps, kun se näyttää sijainnin. Muuten olis oltu melko hukassa, kun kaikki pikkukujat näyttää niin samanlaisilta.

2014-09-15-21982014-09-15-2197
Kastilian kuningatar Isabel nai serkkunsa, Aragonian kuninkaan Ferdinadin, ja tästä liitosta katsotaan Espanjan syntyneen. Aika iso vauva. Tätä tapahtumaa täällä mielellään muistellaan ja illalla, kun avasin telkkarin, niin sieltäpä tulikin elokuva, joka kertoi noista tapahtumista. Oli siinä Kolumbuskin kerjäämässä massia Intian retkelle ja siltä paloi käpykin muutamaan otteeseen, kun ei avustusta tahtonut irrota. Syynä oli se, ettei yleisesti uskottu hänen löytävän läntistä merireittiä Intiaan ja siinähän olivat täysin oikeassa. Lopulta kuitenkin hillot irtosi ja Risto lähti matkaan, ensimmäisenä etappinaan Las Palmas, Gran Canarialla. Olikohan Ripen porukka ensimmäinen seuramatkaryhmä saarella. Sen jälkeen näitä ”tutkimusmatkailijoita” onkin riittänyt.

Totuuden nimessä on kerrottava, että Viikingithän löysivät Ameriikan jo 500 vuotta ennen Risto Räppääjää, mutta eihän vaatimattomat pohjoismaalaiset moisesta pikkuasiasta älämölöä pidä.

Suomessakin voisi jonkin tositeeveen tilalla esittää jotain Suomen historiaan pohjautuvaa ohjelmaa, että me suomalaisetkin päästäis vähän jyvälle mistä sitä ollaan kotoisin. Historian tuntemus on muutoinkin mielestäni tärkeää, ainakin jos siitä osaa ottaa oppia. Ei sitten tule samoja virheitä toistettua niin helposti.

Lähdin aamulla tutkimaan, että mistä sinne hunajakennon päälle oikein pääsee. Paikanpäällä hombre siirteli aitaa ja kysyin häneltä: ”Donde es escalators to the top ?” En tiedä itsekään mitä kieltä tuo on, mutta kaveri tais kuitenkin ymmärtää kun elekielen ja latinan sekoituksella opasti mut oikeaan paikkaan. Lasikopissa istui tipunen, joka oli vailla kolmea euroa hissiinpääsystä. Annoin 5, niin vielä pyysi euroa. Ihmettelin vähän mutta maksoin kuitenkin. Hän heitti 2 lippua tiskille ja sitten hoksasin, että hän luuli takanani olevaa naista daamikseni. Korjasin asian, niin neiti häkeltyi senverran, että otti toisen lipun pois ja palautti minulle 7 euroa. No, tämähän kääntyi tienestin puolelle.

IMG_6593
Sienimuodostelman päältä oli hyvät näkymät kaupungin ylle ja saattoi nähdä, ettei nyt olla missään käpykylässä. Päällä kiemurteli käytävä noin parisataa metriä ja kyllä sieltä se baarikin löytyi. Olin äskettäin lukenut Wikipediasta että tämä koko komeus on rakennettu Finnforestin toimittamasta suomalaisesta puusta. Tässähän saa ihan rinta rottingilla kävellä. Metropol Parasoliksi on paikalliset tämän ristineet…aika mahtipontinen nimi.

IMG_6603IMG_66012014-09-16-22842014-09-16-22262014-09-16-2218IMG_6602
Iltapäivästä toistettiin sama Sibeliuksen kans ja nyt lippuja vastaan sai Mojitot 2,5 eurolla. Oli sen verran suuret, että posket oli imemisestä lommolla lopun päivää, jos näitä mun poskia nyt enää lommolle saa.

2014-09-17-2358

Tietoja Tapsa

Matkailua neljällä vuosikymmenellä
Kategoria(t): Espanja Avainsana(t): , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.