Salzkammergut

20150321_131949

Huone luovutettiin aamupäivästä ja oli hyvin vielä aikaa ennen iltakahdeksalta lähtevää lentoa, joten suunnattiin kauneudestaan kuululle Salzkammergutin järvialueelle. Kuvien perusteella alue tulee ensimmäisenä mieleen Alppien lisäksi, kun Itävallasta on puhetta. Eli pikku kyliä vuorten ympäröimien järvien rannalla, kapeine kirkontorneineen.
Salzburgista ei tarvitse ajaa kuin puoli tuntia itään, niin ensimmäinen järvi eli Fushcisee alkaa vilahdella tuulilasissa. Maasto myös kohoaa ja lumipeitteiset Alpit siintävät edessäpäin. Ensimmäinen oikein kunnon näköalapaikka löytyy ennen Wolfgangseen rannalla sijaitsevaa St. Gilgenin pikkukaupunkia. Tämä näkymä vilahtaa myös Sound of Music-elokuvassa.

20150321_12234320150321_122402 (2)20150321_122353 (2)Suuremmat järvet kuten Mondsee ja Attersee jäävät hieman sivuun reitiltämme, mutta sitten kesällä, sitten kesällä… Pakkohan näissä kauniissa maisemissa on suorittaa priorisointia ajanpuutteen vuoksi.

20150321_13121020150321_13124720150321_131356

Näillä kukkuloilla on siis kuvattu sitä Sound of Music-elokuvaa. Muistan kun nuorena katsoin sitä telkkarista ja ajettelin, että voiko noin kauniita maisemia olla missään, vaan onko ne vain lavastusta. No, nytpä voin todeta, että ei ole lavastusta. Kukkaniityt vain puuttuvat tähän aikaan vuodesta. Jos ei olisi tullu vuokrattua tuota Seatia, niin varmasti olisi tullut osallistuttua Sound of Music-tourille. Mirabel-palatsin kupeesta pari kertaa päivässä starttaava kierros kestää neljä tuntia ja maksaa 40 euroa. Siihen kun alle katsoo tuon elokuvan ennakkoon, niin luulisi, että päivästä tulee unohtumaton.

20150318_131024-1

Bad Ischlissä käännyttiin etelään päin. Määränpäänä olisi kuvankaunis “suolakaivoskaupunki” Hallstatt. Satoja vuosia on vuorista suolaa kaivettu Hallstätter Seen rannoilla, mutta nykyisin taitavat olla kaivokset turismin vetonaulana.

20150321_13193620150321_13194920150321_131942

Ennen Hallstattia tie kapeni ja sukelsi tunneliin. Tunneliin oli louhittu myös parkkialueita, mistä voisi laskeutua kaupunkiin jalkapatikassa, mutta jatkoimme itsepintaisesti matkaa.

Kun pääsimme päivänvaloon, huomasimme olevamme jo kaupungin toisella laidalla. Järven rannalla oli pienoinen parkkipaikka lyhyeen oleskeluun, mistä vapautui sopivasti Seatin mentävä aukko. Keskustaan oli vajaan kilometrin kävely ja se meni kuvaillessa ja ihmetellessä oudon mallisia taloja, joista lähes jokaisessa näytti olevan Gasthouse.

20150321_13372220150321_13332220150321_134113

Keskusta on suljettu puomein ja ainoastaan asukkaat näyttävät pääsevän autoilemaan siellä, eikä ihme: kaupunki on selvästi rakennettu ennenkuin nelipyöräistä on keksitty.
Katuja oli avattu ja muutenkin oli kovat ehostustyöt käynnissä, ennen kesäsesonkia.
Luulenpa, että täällä on aikamoinen ryysis kesäkaudella. Nyt turisteja on vain kourallinen, mutta silti joka kulman takana on vastaantulijoita.

20150321_13433420150321_13443420150321_134609 (2)20150321_13464220150321_13470320150321_134717

Liikkeet ja kahvilat olivat enimmäkseen kiinni, joten aika pian lähdettiin palailemaan autolle päin. Pitihän sitä kuitenkin pieni matkamuisto hankkia puodista, jota pitävä nuori nainen oli hyvin palvelualtis kysellen, mistäpäin sitä ollaan kotoisin, ja missä on pyöritty loman aikana.

Samainen tunneli, tai oikeastaan viereinen tunneli ajettiin nyt vastakkaiseen suuntaan ja käännyttiin kapealle solatielle numero 166, kohti Gosauta. Kyllä nämä itävaltalaiset osaavat laittaa kotinsa ja pihansa niin hienoiksi. Mitään ylimääräistä törkyä ei pihoilta löydy, nurmikot ja pensaat on siistit, pihat on kivetty ja talot kuin nukkekoteja.

Abtenaun kylässä pysähdyttiin päiväkahveille ja oli niin nättiä taas, kertakaikkiaan.

SALZKAMMERGUT 21.3.2015 020 (3)20150321_151623SALZKAMMERGUT 21.3.2015 022

Vaikka en kotipuolessa pahemmin makeaa suuhuni laita niin täällä keski-Euroopassa on pakko joku kakunpala tai leivos ottaa kyytipojaksi, on ne niin hyviä ja taidokkaasti tehtyjä.

SALZKAMMERGUT 21.3.2015 018

Abtenausta ei enää ollutkaan pitkä ajo Salzburgin kentälle. Navigaattorissa oli myös korkeusmittari, mistä näimme, että 500 ja 900 metrin korkeuksissa tuli rattia pyöritettyä, vaikka ei missään serpentiineillä ajeltu tällä kertaa.

Sompailin niin kieli keskellä suuta kentälle ja parkkitaloon palauttamaan autoa, että unohdin tankata sen. Mittari osoitti, että menovettä olisi jäljellä vielä puoli tankillista, eikä parkkitalosta ollut enää poispääsyä. No… veloittavat luottokortiltani sitten täyden tankillisen aikanaan.

Jos Salzburgin lentoasemalla nälkä kurnii, niin ei kannata hyvää nälkää tuhota lähtöaulan sämpyläpaikoissa, vaan kiivetä kerrosta ylemmäs. Sieltä löytyy a la carte-ravintolan lisäksi buffet-ravintola, mistä saa alle kympillä napansa täyteen. Kattoterassilla voi käydä sitten luomassa viimeisen silmäyksen noihin kauniisiin maisemiin.

SALZKAMMERGUT 21.3.2015 02620150316_152514

Tietoja Tapsa

Matkailua neljällä vuosikymmenellä

Kategoria(t): Itävalta Avainsana(t): , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

2 vastausta kohteessa Salzkammergut

  1. Jenna sanoo:

    Ihania kuvia! Tuo Hallstatt on kyllä yksi suosikeistani Itävallassa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.