Nizza ja Monaco

P5110353

Tämä kiertomatka tehtiin keväällä 2009, käsittäen Veronan, Venetsian ja Milanon pohjois-Italiassa, kuten myös Nizzan, Antibesin, Cannesin ja St.Tropezin Ranskan Rivieralla. Ja tulihan sitä Monacossakin piipahdettua useamman kerran. Kirjoitin matkasta jutun Suomi24 matkakertomukset-palstalle, mistä olen kopioinut sen nyt tänne. Poistelin suurimmat kirjoitusvirheet ja lisäsin kuvat, joten olkaapa hyvät!

Aamu Place Massenalla alkaa pilvisenä ja tuulisena. Ligne d´Azurin toimisto on suljettu, koska on sunnuntai, joten 7 -jour passin hankkiminen jää maanantaille. Tuolla passillahan saa matkustaa rajoituksetta Nizzassa ja lähikaupungeissa niin bussilla kuin ratikallakin ensimmäisestä leimauksesta 7 vuorokautta. 15 euroa tuosta kortista on huokea hinta ja säästää jalkoja.

Hienon puiston läpi kävelemme kohti rantakatua. Taisi meikäpojan matkailukipinä saada alkusysäyksen siitä, kun 60-luvulla mustavalkotelkkarista katsoin jotain elokuvaa, jossa palmut huojuivat tällä kaikkien rantabulevardien äidillä, eli Promenade des Anglaisilla.

Nyt kuva on värillinen, 360 astetta ja kirkastuu hieman lisää, kun aurinkolasit tippuvat kameran kans sählätessä ja rikkoontuvat. Tiimarista ostetuilla laseilla on sinänsä aika vähän tunnearvoa ja kun aurinkokin pilkistää pilvenraosta, ei lomamieli mene tuon vahingon takia. Uudet löytyvät La Meridien hotellin sivustalta lähtevältä kävelykadulta ja olo tuntuu heti astetta enemmän maailmanmieheltä saadessani lasit “nokalle”. Kun kauniimpi osapuolikin vakuuttaa niiden sopivan stailiini, on ostopäätöksen tekeminen helppoa. Hintakin on lomakassan limiittiin sopiva.

P5100261

P5100236

Helpoin tapa turistille päästä Chateau-kukkulalle on “possujuna”, joka tekee lähtöä La Meridien hotellin edestä. 7 eurolla saa kierroksen kaupungissa ja menopaluun tuolle kukkulalle, muutamalla länsimaisella kielellä opastettuna. Juna pyörähtää Place Massenan kautta vanhaan kaupunkiin, sieltä Place Garibaldin ja Modern Art Museumin kautta takaisin rantakadulle. Lipun hinta tulee takaisin ja Chateau-kukkula jää näkemättä syystä, joka jää epäselväksi. Kuski levittelee käsiään ja höpöttää vuolaasti ranskaa, mutta menee vähän niinkuin ohi korvien.

No, piitsille sitten ja varpaat Välimereen. Ranta on aika isoa pyöreää kiveä, eikä paras mahdollinen uimista ajatellen. Tuulee edelleen kovaa, joten visiitti rannalle jää lyhyeksi tällä kertaa. Kävelykatu alkaa vetää puoleensa “himoshoppaajaa” ja hiukan minuakin lukuisine kauppoineen ja terasseineen. Kyllähän sieltä kotiinviemistä taas löytyy ja mukava on istahtaa terassille seuraamaan ohikulkijoita, edessä lasillinen aitoa shampanjaa. Kävelykadulla vierähtääkin koko iltapäivä ja pikku hiljaa kohti Nizzan kotiamme käy askel Jean Medeciniä pitkin.

P5100272P5100263P5100267

7- jour passit taskussa suuntaamme aamulla ratikalla Gare Routierille suunnitelmissa visiitti Monacoon. Pysäkillä numero 17 onkin aika ryysis pyrkimässä sisälle bussiin N 100, joka kulkee Nizzan ja Mentonin väliä sitä rannanpuolimmaista tietä pitkin. Eka bussiin olis ollu tarjolla enää seisomapaikkoja, joten jäämme suosiolla odottamaan seuraavaa, mikä tuleekin samantien ekan lähdettyä. Saammekin hyvät maisemapaikat bussin oikealta-, eli rannanpuolelta ja todella upeat maisemat ovatkin. Matka Monacoon taittuu 40 minuutissa.

P5110281

Bussista jäämme La Condaminessa ja heti olemme Formula-kulisseissa, eli kävelemme varikkoalueen läpi suoraan satamaan. Tietysti kuvia pitää saada kun meitsi seisoo sataman shigaanissa. Todella hienoja ja kalliin näköisiä huvijahteja ja loistoautoja on satama väärällään. Niitä saa ihmetellä ja kuvata kenenkään häiritsemättä. Joka jahtia kiillotetaan ja pestään kilpaa. Sekä palvelusväki, että omistajatkin ovat pukeutuneet valkoiseen.

Vaikka veneenkillottajat turisevatkin meidän tavallisten turistien kanssa, emme saa kutsua itse aluksiin ja sisätilat jäävät näkemättä. Voi vain kuvitella miten hienoa siellä vois olla…

P5110292P5110293P5110300P5110301

Matka jatkuu “formularataa” pitkin tunnelin suulle, mistä nämä ferrarit yms. tupsahtavat satamaan tuhatta ja sataa. Tunnelin suulla on matkamuistomyymälä ja hissi jolla pääsee Monte Carloon kasinon takaterassille. Takaterassilta on hienot näkymät satamaan, ympäröiville vuorille ja Monaco Villeen, missä mm. ruhtinaan palatsi sijaitsee.
Kamerat räppäsee, videokamerat surraa monilla muillakin kuin meillä, ja parhaat kuvat kasinosta saa juuri täältä.

Kasinon aukiolla loistoautot hakevat seuraa toisistaan ja varakkaammat kansalaiset väistelevät meitä taviksia. Shortseissa on turha pyrkiä kasinolle, joten jätämme tuon hienostelun seuraavalle Monacon visiitille. Cafe de Parisin terassilla ei näy ketään film- tai muuta -staria, joten lähdemme hieman sisämaahan päin etsiskelemään meidän budjettiimme sopivaa jalanlepuutuspaikkaa.

P5110303

P5110307P5110306P5110311P5110314P5110313Pitchou bar vaikuttaa sopivalta ja ahtaudumme sisälle. Vaikka on lounasaika ja baari aika täynnä, ystävällinen baarimikko ymmärtää yskämme ja ohjaa meidät peremmälle.
Reissun toiset kortit lähtevät kohti kotimaata nurkan takana sijaitsevan postilaatikon välityksellä.

La Condaminessa pitäisi olla joku shopping-centre, joten sitä etsiskellään.

Formulakulissien teko on täydessä vauhdissa ja katsomorakenteita nousee sinne tänne. Lisäksi monet kadut on aidattu, mikä hieman hankaloittaa liikkumista.

Ferrariliike löytyy keskeltä kaupunkia ja lasken ainakin parikymmentä Ferraria, uudesta käytettyyn olevan myynnissä. Hintatietoja ei ole näkysällä. Muistelen ettei Ferraria sais kuin tilaamalla, mutta ehkä muistan väärin.

P5110331P5110334

Koska shopping-centreä ei sitkeästä etsiskelystä huolimatta löydy, hyppäämme bussiin joka vie meidät vanhaan kaupunkiin kukkulan päälle. Karttaa meillä ei ole, joten haahuillaan sinne tänne. Katedraalilta Oceanografic museolle ja kapeita katuja ruhtinaan palatsille. Näkymät on hienoja ja kamera käy. Ruhtinaan palatsiin pääsisi sisällekin 20 henkilön ryhmissä ja opastettu kierros tulisi sopia etukäteen.  Matkamuistot ovat himpun verran kalliimpia kuin “alakaupungissa”, mutta pikkunälkään purtavaa ja palanpainiketta saa suomalaisittain kohtuuhintaan alueen pikkubaareista.

P5110349P5110348P5110352P5110353P5110354P5110360P5110363P5110364P5110367P5110373

P5110377P5110375Aikamme kierreltyämme palaamme bussilla La Condamineen, mistä bussi numero 100 nappaa meidät kyytiin. 7- jour passi ei palatessa käy, vaan 1 euro / henkilö kilahtaa kassaan. Mentonista lähtenyt bussi on täynnä, joten joudumme tyytymään seisomapaikkoihin.

Tänäkin päivänä kävelykilometrejä tulee enemmän kuin laki sallii, joten koti-illallinen on taas paikallaan. Lähikaupassa hinnat ovat puolet suomalaisen S-marketin hinnoista ja viinipullo irtoaa eurolla, joskin vasta 3 euron palanpainike on makuhermoon sopivaa. Siirrämme myöhästyneen äitienpäivä-ravintolaillallisen taas seuraavaan iltaan. Asunnon viereisellä kadulla on naapurukset kolhineet autojaan ja asian setvimistä jatkuu tuntikausia ja kovaan ääneen. Aamuyöstä johonkin aikaan ilmeisesti jonkunlainen kompromissiratkaisu syntyy ja rauha laskeutuu Nizzan yöhön…

Tietoja Tapsa

Matkailua neljällä vuosikymmenellä

Kategoria(t): Monaco, Ranska Avainsana(t): , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.