Palaiochorasta Samarian rotkolle

 

20150602_145130

Pienessä Palaiochoran kylässä Neapolis apartments löytyi helposti. Omistaja oli päikkäreillä, mutta vanharouva vei meidät huoneistoomme ja kertoi wifi-koodin ym. tarpeellista tietoa. Aurinko oli vielä senverran korkealla, että päätimme tehdä Mythonin mittaisen visiitin majapaikkamme edessä olevalle rannalle. Tämä alue ei nyt ollut niin turistisoitunutta, mutta kyllä kyllä meitä täälläkin muutamia pyöri.

PALAIOCHORA 1.6.-2.6.2015 050PALAIOCHORA 1.6.-2.6.2015 052

20150601_17375020150601_173723

Illan pimetesssä suunnistimme kylän keskustaan iltapalalle. Pysähdyimme ensin tavernaan jonka vieressä mieskaksikko soitti kreikkalaista musiikkia, lieventämään lämpimän illan aikaansaamaa janon tunnetta. 2 olutta ja Metaxa-brandy, 7 euroa. Ei hassumpaa.

20150601_20101120150601_20153520150601_20152820150601_201858

Päivällä nautitut salaattiannokset olivat senverran suuria, ettei mitenkään maatakaatava nälkä ollut. Senpä takia valitsimme illallispaikaksemme jonkinlaisen tavernan ja grillin välimuodon, joka oli täynnä paikallisia. Ei nyt oikein tiennyt, mitä olisi syönyt, niin tilasimme sitä, mitä tarjoilija suositteli + puoli litraa punaviiniä. Jotkin variaatiot souvlakista saimme ja että osasi olla hyvää. Lasku omg, ei voi olla totta: 9,20 euroa. Eipä juuri kirpaissut maksaa tuota laskua.

PALAIOCHORA 1.6.-2.6.2015 062 (2)

Palaiochora jäi elämään uneliasta arkeansa, kun suuntasimme kohti sisämaan syheröisiä teitä. Pistin lataamani Tom Tomin ilmaiskännykkäversion opastamaan meitä, että voisi keskittyä nauttimaan maisemista tienviittojen tiirailun sijaan. Oma operaationsa oli opetella sitä käyttämään ja teki mieli jo lyödä nyrkillä luuria, kun sille ei meinannut mennä jakeluun, minne tässä matkaileva pariskunta haluaisi seuraavaksi suunnata. Se olisi tomtomin parasta nyt näyttää heti parhaat puolensa, niin voisin vaikka päivittää täyteen maksulliseen versioon tulevia reissuja ajatellen, jos huomaisin saavani rahoille katetta.

Viimein se ymmärsi, että seuraava osoitteemme olisi Omalos, mistä Samarian rotkovaellus lähtee. Vaellukselle ei ollut tarkoitus lähteä, teki vaan mieli nähdä tuo rotkon alkupää… uteliaita kun olemme. Matka taittui verraten verkkaisesti, kun maisemakuvia piti ottaa muutaman kilometrin välein, ja muutenkin keskituntinopeus huiteli kahden ja kolmenkympin välissä. Neitokainen ei enää hirvitellyt muutaman sadan metrin pudotuksia auton vierellä, vaan ilmeisesti luotti jo meikäläisen ajotaitoihin vaativammillakin pätkillä. On sen verran monet vuoristot jo ajettu läpi ilman ongelmia.

PALAIOCHORA 1.6.-2.6.2015 081PALAIOCHORA 1.6.-2.6.2015 080PALAIOCHORA 1.6.-2.6.2015 075PALAIOCHORA 1.6.-2.6.2015 092PALAIOCHORA 1.6.-2.6.2015 106

Seuraa taiteellinen mustavalko osuus:

PALAIOCHORA 1.6.-2.6.2015 111 (2)PALAIOCHORA 1.6.-2.6.2015 112 (2)PALAIOCHORA 1.6.-2.6.2015 117 (2)PALAIOCHORA 1.6.-2.6.2015 125 (3)PALAIOCHORA 1.6.-2.6.2015 126 (2)

Omaloksen kylässä mentiin jo etanan vauhtia, kun pässilauma toisensa perään lönkytteli pitkin tietä ymmärtämättä, että huonosti käy, jos turistin hermo menee ja kaasujalka painuu lattiaan.

PALAIOCHORA 1.6.-2.6.2015 120PALAIOCHORA 1.6.-2.6.2015 124 (2)

Tieltä piti poiketa oikealle ja jatkaa 4 kilometria, niin sittenpä oltiinkin jo Samarian rotkon alkupäässä. Oltiin jo jonkun aikaa ajettu niin korkealla, että olisi voinut pilven reunasta kiinni ottaa ja nyt oltiin niin pilvessä, niin pilvessä. Lämpötila oli 18 astetta ja tuuleskeli muutaman vesipisaran säestyksellä, niin ei siellä vatuloitu kuin muutaman kuvan verran ja käännettiin keula kohti alavia maita ja hallanvaaraa.

20150602_13545720150602_13572920150602_135842

Matkalla Haniaan huvitimme itseämme kuvaamalla videota selfiekepin varassa olevalla puhelimella. Filmillä näkyy välillä pelkkää maisemakuvaa, välillä autolomalla oleva pariskunta edestäpäin ja välillä sivulta. Tie oli edelleen yhtä kiemuraista ja rattia piti pyöritellä hartiavoimin. Tie oli myös leveä ja aika uusi, arvatenkin tehty Samarian rotkolle turisteja kuljettavia busseja varten, joten kaasuakin tuli poljettua reippaammin. Jossakin vaiheessa tulee aina ähky noihin hienoihin maisemiinkin, niin ei tullut kaikkia hienoja maisemapaikkoja hyödynnettyä varsinkin, kun ei ne sitten kuvissa juuri miltään näytä.

20150602_14321720150602_14323620150602_143311PALAIOCHORA 1.6.-2.6.2015 003

Päiväpalalle pysähdyttiin appelsiinipuiden ympäröimälle terassille, keskelle ei mitään. Ihmettelimme, miten tällaisella paikalla taverna menestyy, kun olimme jonkun aikaa ainoat asiakkaat. Muutenkin, joka pikku kylässä missä ei ollut kuin puolenkymmentä taloa, niin taverna kyllä löytyi, ja paikoissa joita saattoi oikein kyliksi nimittää, niitä oli useampia. Jos tuon idean, miten noin pienellä väkimäärällä saa putiikin kannattamaan saisi sovellettua Suomeen, niin kotimaasta katoaisivat työttömät yhdessä hujauksessa.

20150602_14522220150602_14520020150602_14514320150602_145046No, kyllä siihen alkoi autoja pysähdellä ja pian oli paikka puolillaan porukkaa. Talon oma appelsiinimehu oli niin hyvää, että sitä piti ostaa vielä litra mukaankin. Tutulle Agii Apostolin hotellille päästyä oli niin jotenkin veto pois, että piti ottaa unet ja loppu päivä meni parvekkeella maleksien.

Vaikka Yariksella olisi ollut vielä vuorokausi tehokasta käyttöaikaa, ajelimme vain Plataniaksen ja Geranin puoliväliin rantaelämän viettoon. Matkalla poikkesimme korukauppaan, mistä taannoin hankimme sormuksen joka ei käyttöä kestänyt. Paikan ruotsalaismyyjä vaihtoi sormuksen uuteen mukinoimatta. Nainen kertoi viettävänsä kesät täällä ja talvet työskentelevänsä Norjan sairaaloissa. No, mikähän se vaalean neitokaisen joka kesä nimenomaan tähän kylään tuo. Vastahakoisesti myönsi, että jollakin kaksilahkeisella saattaa olla asiaan osuutta.

Enterprisen autovuokraamon ovi oli lukossa, kun oli aikomus jättää nyt auto ja jatkaa bussilla matkaa. Pöydän takana torkkui turilas joka näytti Demis Roussoksen ja Luciano Pavarottin risteytykseltä. Kaveri havahtui hereille kun koputin lasioveen ja helistin avainnippua. Oli hetken aikaa sen näköinen ettei tiennyt, mikä maa, mikä valuutta. Helistin uudelleen avaimia, niin miekkonen palaili pikku hiljaa kartalle ja terästi katsettaan avainnippuun. Vinkkasin kadulla seisovaan Yarikseen ja sanoin: I return the car… Nyt herra ymmärsi, että todennäköisesti olin heidän asiakkaansa ja tullut palauttamaan autoa. Olihan tämä autovuokraamo.

Testosteronia tihkuva machoman plarasi vuokrasopimuksia edestakaisin aikansa ja löysikin oikean noin viidennellä kerralla. Kävi tarkistamassa kilometrit ja bensamittarin. Halusi nähdä meidän kopion vuokrasopimuksesta, mistä suttasi luottokortin ja passin numerot yli, ilmeisesti osoittaakseen, että sujut ollaan ja sutaisi vielä puumerkkinsä alalaitaan. T-paidan alta pörröttävät selkäkarvat toivat mieleen, että piirustuslaudalla on täytynyt olla apina, kun tätä “vauvaa” on alulle pantu, mutta vähän on jäänyt työ kesken.

Mikseihän vaikkapa tältä Autoeuropelta tule heti kännykkään sivua, missä voi arvostella vuokraamon toiminnan. Kuten esim. Booking.comilta tuli viesti samantien, kun päästiin huoneeseen Palaiochorassa. Piti sitten symbolein osoittaa, miten hyvin onnistui sisäänkirjautuminen. Ja seuraavana päivänä piti arvostella kaikki muu. Niin monesti on saanut autovuokraamoilta huonoa palvelua ja pari kertaa on suorastaan huijattukin, niin tällainen palvelu olisi tarpeen. Taidankin laittaa rakentavaa palautetta Autoeuropelle.

No, Enterprisen kanssa meni kaikki niinkuin sovittiin, ellei luottokortille tule sitten mitään lisämaksuja. Kyllä Nikos ja tämä gorillan velipoika ihan hyvin palvelivat, ei sillä. Huonot kokemukset painottuvat tuonne Espanjan päähän, missä kilpailu asiakkaista on veristä. Tiiviisti pakatulla bussilla palasimme Agii Apostoliin rantaloman pariin…

PALAIOCHORA 1.6.-2.6.2015 028

Ps. Autoeuropelta tuli kuin tulikin maili, missä sai arvostella, miten autonvuokraus oli sujunut. Eli pientä parannusta on palvelussa tapahtunut. Lopullisen tuomion voi kuitenkin antaa vasta, kun on seuraava luottokorttilasku kolahtanut nettipankkiin.

Edit. Mitään ylimääräisiä maksuja ei luottokortille tullut, eli olemme tyytyväisiä Autoeuropen/Agia Marinan Enterprisen palveluihin.

Tietoja Tapsa

Matkailua neljällä vuosikymmenellä

Kategoria(t): Kreikka Avainsana(t): , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.