Makarska, Kroatia

20150919_161034

Ajellessamme Makarskaa kohti, oli tienvarsilla kojuja, missä myytiin paikallisia tuotteita kuten oliiviöljyä, hunajaa, likööriä, hedelmiä, vihanneksia ja mehua. Muistin kuinka hyvää mehua silloin alkukesästä Kreetalta ostimme vastaavanlaisesta kojusta, ja pysähdyin tienvarteen. Ruttuisella vanhalla mummolla oli pk-alan yritys tässä ja kaupat yhdestä appelsiinimehupullosta saatiin tehtyä, vaikkei yhteistä kieltä löytynytkään. Autossa piti jo janoon sitä hörppiä. Mehu oli niin äitelää ja makeaa, ettei Sibenikille ei kelvannut yhtä ryyppyä enempää. Minä koitin sitten hörppiä silloin tällöin, vaikka suorastaan kurkussa karvasteli ja vielä närästäänkin rupesi. Kylläpä mummo myi tujut mehut meille.

Makarskan kämpillä tuli yhtäkkiä mieleen, ettei se nyt vaan ole tiivistettä tuo keltainen liemi, mitä olen jo puoli litraa kitannut? Testing: 25% mehua ja 75% vettä, niin jopahan pystyy nielemään kakistelematta ja mehu on jopa hyvää. Onpa niin vitaminoitu olo…

Mehu

Nytpähän olikin Makarskassa semmonen kämppä että olisin viihtyny vaikka viikon. Keskellä vanhaa kaupunkia, lähes meren rannalla, vaikkakin kolmannessa kerroksessa. Asunto on erään perheen ylläpitämä ja taidettiin kaikki perheen jäsenet tavata ja kätellä. Kaikki on siinä käden ulottuvilla, minnekään ei ole pitkästi ja asunto on viimesen päälle rempattu ja hyvin varusteltu.

2015-09-19 15.30.432015-09-19 15.30.302015-09-19 15.29.162015-09-19 15.31.1220150919_154810

Vuokraemäntä Ankica antoikin käyntikorttinsa ja toivotti tervetulleeksi uudestaan kun näki meidän tyytyväiset naamamme. Makarska vaikutti muutenkin niin mukavalta paikalta, että mikä jottei. Jännityksellä saa nyt seurata kanssamatkustajan ilmettä seuraavassa majapaikassa, sillä tästä ei ole suunta kuin alaspäin. Iltapäivä kului Makarskan beachilla uiden ja lekotellen auringonlaskuun saakka ja illan pimeydessä käytiin syömässä keskusaukion laidalla.

20150919_15525120150919_17584620150919_16104720150919_16124320150919_16065120150919_16134020150919_17294120150919_17290220150919_172911

Sunnuntai-aamuna Makarskassa satoi. Enemmän se oli semmosta tiputtelua ja ne vähäiset tipat oli vieläpä lämpimiä.

Tuosta satamasta liikennöi parikin firmaa sellaisilla lasipohjaisilla ” sukellusveneillä ” mistä pääsee kurkkaamaan vedenalaista elämää. Olin aamuysiltä laiturilla, milloin eka vuoron olisi pitänyt lähteä. 75 kunalla, eli noin kympillä pääsisi puoleksi tunniksi kyytiin. Vaan eipä lähtenyt. Liekkö syynä sade vai sunnuntai, mutta ketään ei ollut lipunmyyntikojussa. Harmi…

20150919_15584820150920_095501

Kävelin sitten kaupungin edessä olevalle niemelle katsomaan että kenen suuri patsas se siellä seistä töröttää. Näytti ihan samalta hepulta, kuin Rooman Pietarin kirkossa oleva pyhän Pietarin patsas, jonka toisen jalan ovat pyhiinvaeltajat hieroneet kiiltäväksi. Petrohan tuossa luki kyltissäkin, niin oiskohan Pietari itte hengaillut täällä matkallaan Roomaan ristiinnaulittavaksi.

20150919_15545120150920_10061420150920_10093920150920_100854

Jos nyt joskus maailmassa vielä näille seuduin eksytään, niin täällä Makarskassa vietetään useampi yö Ankican perheen hoivissa. Tästä on erinomaiset yhteydet myös saarille.

Tietoja Tapsa

Matkailua neljällä vuosikymmenellä
Kategoria(t): Kroatia Avainsana(t): , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.