Pradon museo Madrid

2016-01-13 11.44.23

Musei del Prado Madrid

Ohikävellessäni katsahdin La Taperia-kahvilan ikkunasta sisään ja havahduin siihen, että vaikka olin nyt kymmenettä kertaa Espanjassa, en ollut koskaan vielä maistanut Churroja. Pyörähdin kantapäilläni ja ohjasin bootsini La Taperian ovesta sisään. Kahvilassa vallitsi iloinen puheensorina ja tilasin annoksen Churroja kuuman kaakaon kera. Kaakao oli paksua ja makeaa, Churrot hiukan suolaisen makuisia. Kun Churroa käytti hieman kupissa niin maku oli mitä parhain. Tykkäsin.

2016-01-13 12.56.18

20160113_101804

Pradon museon 14 euron hintainen lippu piti lunastaa rakennuksen toisesta päädystä ja sisäänkäynti löytyi rakennuksen takaa. Aulassa oli luonnollisesti turvatarkastus, missä laukut läpivalaistiin ja kulku oli metallinpaljastimen läpi, joka ilmoitti taskuun unohtuneet avaimet.

2016-01-13 11.35.172016-01-13 11.36.14

Rakennus on sen verran suuri, että päätin keskittyä olennaiseen, eli näiden kuuluisien maalareiden töihin, joista museo on erityisen ylpeä. Tintoretto, Tizian, Goya, El Greco, Rubens… Nimilista on pitkä ja nimet tuttuja. Tällaisena mattimeikäläisenä ei maalaukset niinkään, mutta ehkäpä sieltä muutaman tutun teoksen voi bongata.

2016-01-13 12.41.15

Missään ei ollut kylttiä kuvauskiellosta, niin ehdin muutaman kuvan napata, kunnes kysyin varalta eräältä vartijalta , että voiko kuvata? “ Photos not allowed “  kuului vastaus, ja sitä kilttinä poikana tietysti noudatin.

2016-01-13 12.34.092016-01-13 12.11.42

Kolme kertaa on tullut Milanossa poikettua, mutta viimeinen ehtoollinen on vielä näkemättä. Täällähän tuotakin vajetta pystyi hiukan paikkaamaan.

2016-01-13 11.58.49

Muutoin en kyllä osaisi tyylin perusteella arvuutella taiteilijaa, mutta El Grecolla on kyllä omintakeinen ote siveltimeen. Hahmot on aika epäsuhtaisia, pää on usein pieni muuhun vartaloon verrattuna, ja muutoinkin mittasuhteet vähän sitä sun tätä.

Se tuli vähän yllätyksenä, että monista maalauksista oli useampia, hieman toisistaan poikkeavia teoksia. Esimerkkinä vaikkapa Francisco de Goyan Naked Maja, jonka vieressä pötkötti samassa asennossa Clothed Maja vaatteet päällä.

Näitä oli aika paljon, että oli rinnakkain kaksi taulua, jotka hieman poikkesivat toisistaan. Onkohan taiteilija ollut jotenkin päättämätön, miltä sen lopputuloksen pitäisi näyttää. Luomisen tuskaa. 

Iso osa noista 1500-1800 luvun teoksista on uskonnollisaiheisia. Jeesuslapsen syntymästä on monia eri versioita, kuten myös kuolemasta. Neitsyt Mariasta on monia kuvauksia. Maalausten perusteella voi päätellä että Josef-herra on ollut tuntuvasti Maria-vaimoaan vanhempi… Apostolit ja monet muutkin pyhimykset kokevat kohtalonsa noissa tauluissa.

 

Monen teoksen kohdalla oli joku wannabeartisti pensseliensä kanssa jäljittelemässä omaa versiotaan maalauksesta, kuten esimerkiksi Tizianin Adam y Eve taulujen kohdalla. Maalauksissa Eve on omenavarkaissa ja Adam koittaa vähän estellä että eläpä nyt, mitä jos jäädään kiinni? Entäpä jos meidät pidätetään? Häveliäisyyssyistä Tizian on verhonnut henkilöiden intiimialueet viikunapuun lehdillä, vaikka eikö se alastomuus alkanut hävettämään vasta kun omena oli syöty. Rinnakkaisversiossa tosin kyllä Aatamin viikunanlehden lienee tuuli vienyt. Käärmeen sijasta omenaa ojentaakin lapsi. Sekä Aatamille että Eevalle on maalattu myös napa, vaikka pitäisi herra Tizianin hyvin tietää, että henkilöiden syntymätapa oli sellainen, missä napanuoraa ei tarvittu.

2016-01-13 12.42.33

Tuon ajan naiset on kuvattu aika lailla erilaisiksi, mitä nykyajan naisihanne on muotijulkaisuiden avulla muokattu. Ei ole tuohon aikaan ollut salillakäynti muodissa eikä silareita   ole   Räävelistä    ( Tallinna ) hankittu.

Tietoja Tapsa

Matkailua neljällä vuosikymmenellä
Kategoria(t): Espanja Avainsana(t): , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.