Palacio Real de Madrid

2016-01-16 16.20.42

Palacio Real de Madrid

Plaza de Orientella paistoi aurinko pilvettömältä taivaalta ja oli oikein keväinen tunnelma. Puhelimen säätiedot näyttivät aamulla kotipuoleen pariakymmentä pakkasastetta ja tänne Madridiin reilua kymmentä plusastetta, joten kelpaapa täällä kaupunkilomailla.

2016-01-16 15.54.422016-01-16 15.58.462016-01-16 15.58.41

Palacio Real de Madrid on Espanjan kuninkaan virallinen virka-asunto, missä kuningas ei varsinaisesti asu, vaan hoitaa enimmäkseen linnassa virkatehtäviään. Eli ottaa vastaan valtiovieraita, järjestää päivällisiä yms. Ihan joka päivä näitä kekkereitä ei kuitenkaan ole ja silloin linna on pientä korvausta vastaan avoinna meille, joiden suonissa virtaava aine on ihan punaista.

Muhamettilaisethan hallitsivat koko Iberian niemimaata yli tuhat vuotta sitten ja noihin aikoihin Cordoban emiiri Muhammed ensimmäinen rakennutti linnoituksen, mikä sijaitsi tämän nykyisen linnan paikalla. Kuningas Alfonso VI antoi islamilaisille äkkilähdön 1000-luvun alussa ja paikalle rakennettiin linna joka tuhoutui tulipalossa 1700-luvun alkupuoliskolla.

Uutta linnaa alettiin rakentaa samantien ja se valmistui alle 20:ssä vuodessa, mikä on aikamoinen saavutus, kun ottaa huomioon linnan koon ja senaikaiset rakennusmenetelmät. No, ehkä linnaa on laajennettu myöhemmin. Palatsin pinta-ala on vaatimattomat 135 000 neliömetriä ja 2800 huoneellaan sitä pidetään maailman suurimpana kuninkaallisen perheen käytössä olevana palatsina. Pari vuotta sitten tuli vierailtua Prahan linnassa, joka taas on maailman suurin linna, mutta enpä muista sen neliömäärää.

Kuinkahan kallis tuo talo olisi kaikkine aarteineen, jos olisi rajattomasti rahaa sen ostamiseen. Luultavasti sen arvoa ei voi mitata rahassa, eikä sitä millään hinnalla taidettaisi myydä. Mutta entä jos maksaisi Espanjan valtiovelan ( 885 miljardia vuonna 2013 ) pois… Eipä ole noin paljon rahaa niin en jätä tarjousta,  vaan tyydyn vaan tähän päiväkäyntiin.

Espanjaahan hallitsee Bourbon-suku, ja pari vuotta sitten pitkäaikainen hallisija Juan Carlos luopui kruunustaan ja hommaa tuli jatkamaan poikansa Felipe. Kruunusta luopuminen ei sujunut noin vain, vaan vaati lakimuutoksen. Tähän asti ei kunkun hommista oltu jääty eläkkeelle, vaan virka oli ollut elinikäinen. Kuninkaan virka oli tosin katkolla toisen maailmansodan aikoihin, jolloin kenraali Franco hallitsi maata diktatorisin ottein.

Juan oli kuitenkin töpeksinyt hommissaan jonkin verran ja instituution suosio oli alakantissaan myöskin tyttärensä Cristinan verosotkujen takia, joten Juan aatteli että uuden kuninkaan myötä hovin arvostus lähtisi jälleen nousukiitoon ja instituutio säilyisi. Juanilla on siis pari tytärtä, jotka ovat Felipeä vanhempia, mutta täällä machokulttuurin kyllästämässä maassa nainen saa vaieta seurakunnassa niinkauan kun perheessä on miespuolinen edustaja. Ja voi olla, että jos kuningasperheestä ei poikaa löytyisi, vallanperimyksessä mentäisiin sitten lähisukulaisiin niin pitkälle, että tarvittava määrä testosteronia löytyisi, ja kruunu iskettäisiin sitten hänen päähän. Enpä tiedä asiasta sen enenpää, joten se siitä.

Felipe on kuitenkin mies parhaissa voimissaan, vielä alle viisikymppinen, joten voimia raskaan valtikan kantamiseen riittää pitkäksi aikaa. Felipe Juan Pablo Alfonso de Todos los Santos de Borbón y Grecialla ja Letizia Ortiz Rocasolanolla on vain kaksi tytärtä, niin sittenpä tuo nähdään kenelle Felipe aikanaan tuon valtikkansa luovuttaa. Elleivät sitten innostu vielä iltatähden tekoon, joka tuurilla olisi sitten poika. Kyllähän se valtionpäämiehen duuni onnistuu yhtälailla naiseltakin, onhan tuo nähty.  Joten nou hätä.

Turvatarkastuksen ja 11 euron hintaisen lipun lunastuksen jälkeen siiryttiin linnan aurinkoiselle sisäpihalle, missä saikin hyviä kuvia itse linnasta ja viereisestä Almudenan katedraalista. Tuota kirkkoa muuten aloitettiin rakentamaan vuonna 1883 ja Paavi Johannes Paavali II vihki sen käyttöön 110 vuotta myöhemmin vuonna 1993. Vähän oli raksaporukka laiskempaa, kuin tuossa linnan rakentamisessa. No, kyllä nuo sodatkin jarrutti rakennustöitä ja välillä oli kuulemma massit niin kertakaikkiaan loppu, että työt keskeytettiin. Sata vuotta on kuitenkin pieni aika ihmiskunnan historiassa ja lopputulos on kertakaikkisen hieno.

2016-01-16 16.11.552016-01-16 16.14.542016-01-16 16.14.372016-01-16 16.12.282016-01-16 16.12.302016-01-16 16.46.39

Kun silmä oli tottunut sisätilojen hämärään, huomasimme edessämme hienot portaat ja kauniisti koristellun sisäkaton. Näihin sisäkattoihin on näissä palatseissa  aina erityisesti panostettu. Näitäkin freskoja on ollut maalaamassa samat veijarit joiden töihin tutustuin jo pari päivää sitten Pradon taidemuseossa, eli Espanjan ja Italian parhaat ammattilaiset.

2016-01-16 16.18.192016-01-16 16.19.052016-01-16 16.18.442016-01-16 16.20.09

Portaiden yläpäästä oli käynti saliin, missä oli jonkinlainen miniatyyrinäyttely ja kuninkaallisen perheen kuva. Miniatyyrisommittelulla oli selvästi jokin tarina, mutta Espanjan historiaa tunnen sen verran vähän, että sanoma ei auennut.

2016-01-16 16.50.51

2016-01-16 16.20.422016-01-16 16.21.122016-01-16 16.21.53

Seuraavaan saliin astuttaessa tuli samalla voimaan kuvauskielto, joten kuninkaallisiin huoneistoihin saattoi tutustua rauhassa, eikä tarvinnut miettiä mistä kuvakulmista saisi parhaiten selfieitä. Varmasti monella kännykkäsukupolven edustajalla kutkuttaisi istahtaa kuninkaan valtaistuimelle kuvattavaksi, vaikka tietenkin kaikkiin esineisiin koskeminen oli ankarasti kielletty. Kuvauskieltoa valvottiin tarkasti ja siihen puututtiin myös välittömästi, jos joku alkoi kännykällään tähtäillä kuvaustarkoituksessa.

Kuninkaan kruunu ja valtikka olivat lasikaapissa ja niitä ei olisi päässyt käpälöimään vaikka kuinka olisi mieli tehnyt. Varsin epämukavan näköinen päähine, vaikkakin hienon näköinen. Tuskimpa Felipe tuota viitsii paljon päässään pitää, mitä nyt joskus linnan pikkujouluissa saattaa heilua valtikka kourassa ja kruunu kallellaan päässä, kun on tarpeeksi sangriaa nauttinut.

2800:sta huoneesta tähän kierrokseen kuului ehkä joku 30-40 huonetta ja olihan nuo niin hienoja, että kyllä siellä kelpaa valtiovieraita kestitä. Varsinkin ruokasali jäi näyttävyydessään mieleen. Linnassa on myös erittäin kattava kokoelma keskiaikaisia aseita kuten myös maailman suurin Stradivarius-viulujen kokoelma, mutta niihin tutustumiseen pitäisi varmastikin ostaa eri lippu. Kolme Stradivarius-viulua ja kaksi selloa tosin yhdessä kamarissa oli esillä tälläkin kierroksella… Toissa kesänä vierailtiin Hofburg-linnassa Wienissä ja siellä tuli kierreltyä soitin- ja haarniskanäyttelyssä, joten sitä herkkua ei tällä kertaa ollut ikävä.

2016-01-16 16.51.43

2016-01-16 16.44.472016-01-16 16.32.15

Kyllähän tämä linna on yksi Madridin päänähtävyyksistä ja lipunhinnalle saa katetta, mikäli kuninkaallinen loisto ylipäätään kiinnostaa.  Suosittelen!

Ehkäpä tähän loppuun voisi laittaa käyttäjän Marivi A:n Youtubeen laittama video, mistä vähän pääsee kurkkaamaan noihin kuvauskiellossa oleviin huoneistoihin.

Tietoja Tapsa

Matkailua neljällä vuosikymmenellä

Kategoria(t): Espanja Avainsana(t): , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.