Rondassa

Kun ajelee Malagasta kohti Gibraltaria rantatietä A7, niin kohta Puerto Banuksen jälkeen tulee liittymä, mistä pääsee tielle A397. Tie sukeltaa Autopista Mediterraneon alta ja alkaa nousun kohti sisämaata. Pian on näköpiirissä jo useampia Andalucian valkoisia kyliä ja kohta huomaamme olevamme yli tuhannen metrin korkeudessa merenpinnasta.

Aamukahdeksalta olin saanut valkoisen BMW 118 D:n avaimet käteeni Niza Carsin toimistolta Malagan lentoasemalla. Pintapuolisen tarkastamisen ja naarmujen kuvaamisen jälkeen olin pistänyt googlemapsin päälle ja kääntänyt auton keulan kohti länttä.

Tämän päivän päämääränä meillä oli kauniista maisemistaan kuulu ikivanha Rondan kaupunki joka sukelsikin näkyviin, kun navi ilmoitti kohteeseen olevan vielä seitsemän kilometriä. Maisema oli näillä kohdin aika tasaista, eikä mistään saanut vihiä kaupunkia halkovasta rotkosta.

Ajoin kaupungin ohi itäpuolelta ja käännyin Avenida Malagalle muutaman liikenneympyrän jälkeen ja lähestyimme keskustaa pohjoisen suunnasta. Majoitus oli varattuna yhdeksi yöksi Av. Martinez Esteinin varrelta ja se löytyikin helposti. Parkkipaikkaa ei sensijaan katujen varrelta löytynytkään millään ja päätin ujuttaa Bemarin apartementoksen pienenpienelle sisäpihalle.

Puhelinsoiton jälkeen asunnon omistaja saapuu pienen poikansa kanssa tuomaan avaimia ja esittelemään asuntoa. Hän antaa myös lärpäkkeen, millä auton voi viedä viereisen aukion alla olevaan parkkihalliin, ilman lisämaksua.

Asunto on rempattu suorastaan ylelliseksi ja kaksi ilmalämpöpumppua pitävät huolen, että sisälämpötila pysyy miellyttävänä.

Viereistä, hyvin eläväistä kävelykatua siirrytäänkin sitten paikoille, mistä tämä Ronda on kuuluisa. Seat-automallithan on nimetty Espanjan kaupunkien mukaan, mutta en kyllä muista kuulleeni Seat Rondasta, vaikka ihan hyvin tuo voisi mielestäni olla auton nimi. Sen sijaan Seat Gordoba, -Leon, -Toledo yms. ovat kyllä tuttuja Suomenkin katukuvassa.

Ronda on tosiaan yksi Espanjan vanhimmista kaupungeista ja kuuluisa ennenkaikkea kaupungin jakavasta El Tajo-rotkostaan. Kaupungista löytyy myös Espanjan vanhin härkätaisteluareena, minkä edustalle törmäämmekin ensin. Aukion vierellä sijaitsee myös näköalapaikka, minkä “parvekkeelta” on suoraan parinsadan metrin pudotus alaspäin. Tapaamme paikalla maanmiehiämme, jotka ovat tulleet Malagasta bussilla päiväkäynnille ja palaavat yöksi takaisin.

Plaza Espanja on “hiukan” vaatimattomampi kuin Sevillassa, mutta vieressä olevalta Puente Nuovolta taas avautuvat unohtumattoman hienot näkymät. Ottamani kuvat eivät kyllä tee oikeutta näille maisemille. Sillalla seisoskellessani tulee mieleen ehkä vähän samankaltaiset näkymät Luxenburgissa, mutta kyllä nämä maisemat vielä dramaattisemmat ovat. Näin keväällä maisema on vielä silmiinpistävän vihreä, mikä tekee näkymästä mielettömän kauniin.

Santo Domingo-katu vie alamäkeen Arco de Felipen kaaren läpi Puente Viejolle, missä ollaankin huomattavan lähempänä rotkon pohjaa. Espanjan nykyinen kuningashan on nimeltään Felipe, mutta tuskin tuo riemukaari silti hänen mukaansa on nimetty.

Sillalta katu lähtee taas nousemaan keskustaa kohden ja pysähdymme tankkaamaan Plaza Carmen-aukion laidalle. Andaluciassa kun ollaan, niin kaikki talot on maalattu valkoisiksi ja suorastaan häikäisevät auringon paisteessa.

Tapaspaikan ruokalistat on printattu ainoastaan espanjaksi, niin pyydän baarimikkoa suosittelemaan meille listalta jotain. Pedro tökkäilee sormella sinne tänne, johon nyökkäilen ja murahtelen: ”Muy bien”. Herra kiikuttaa meille isot Estrellat ja kuorrutetut Calamaret. Ihmettelen missä loput viipyy, niin ilmeisesti mies on käsittänyt, että tilasimme vain sen eka tapaksen, minkä hän listalta osoitti. Kaveri tuo listan takaisin ja alkaa taas osoittelemaan sormellaan eri tapaksia, ja minä nyökkäilen. Yhteistä kieltä meillä ei ole, mutta koitan kuitenkin varmistaa, että herra ymmärsi meidän tilanneen kaiken mitä hän suositteli. Caballero nyökkäilee ja pulputtaa espanjaa minkä ehtii. Kovasti meitä naurattaa tämä kulttuurien kohtaaminen.

Kohta alkaa pikku lautasia tulemaan niin etteivät ne kaikki yhdelle pöydälle mahdu, vaan osa pitää lastata viereiseen pöytään. Aamupalalla ollaan liikkellä joten tarpeeseen tulevat, kun iltapäivä alkaa pikkuhiljaa kääntyä iltaa kohden. Kaikki katoaa parempiin suihin ja naurava baarimikko ojentaa 12 euron laskun. Minuakin huvittaa noin mitätön lasku ja tippaan hyvillä mielin kolme euroa. Miellyttävä kaupunki tämä Ronda. Ehkä palaamme joskus paremmalla ajalla.

Tietoja Tapsa

Matkailua neljällä vuosikymmenellä
Kategoria(t): Espanja Avainsana(t): , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

2 vastausta kohteessa Rondassa

  1. illusia sanoo:

    Ah, ihana Ronda ja hienot kuvat! Andalusia on mielestäni pohjoisen lisäksi hienointa Espanjaa. Minun majoitukseni Rondassa oli hippasen vaatimattomampi, mutta olinkin liikkeellä yksin. Itsekin hämmästyin kaupungin edullisesta hintatasosta, onhan se kuitenkin päiväturistien suosima paikka.
    http://illusiafinland.blogspot.fi/2016/03/ronda.html

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.