Saarihyppelyä Kreikassa: Syros

Ilta oli jo pimennyt, kun vedimme laukkuja perässämme Syroksen pääkaupungin rantakatua pitkin. Katu oli reunustettu tavernoin, mutta ei nyt ollut aikaa pysähdellä. Oli lauantai-ilta ja aamupalatarpeet huomiselle hakusessa. Kävelimme rantakatua puolisen kilometriä, mutta yhtäkään kauppaa mistä olisi saanut leipää, juustoa tai makkaraa ei löytynyt. Kaupungintalon edessä olevalta aukiolta löytyi muutama kioski, mistä ainakin vesipullo ja pari olutta saatiin reppuun, eli hengissä pysyttäisiin.

Hotelli Paradise löytyi sivukadulta, tai oikeastaan portaikosta ja oli ensivaikutelmaltaan kaikkea muuta, kuin miltä se varaussivun mukaan vaikutti. Respassa istui harmaantunut herra, joka toivotti hyvää iltaa ja sanoi tietävänsä ketä olemme. Opasti meidät kolmannen kerroksen huoneeseen ja kävi vielä pari vesipulloa tuomassa. Huone oli pieni, siisti ja pieneltä parvekkeelta oli näköala satamaan. Eli jälleen merinäköala.

Kello hipoi yhdeksää, eli illallisen aika oli käsillä. Vanha herra respassa suositteli Ithaka-tavernaa ja neuvoi summittaisesti tien sinne. Kertoi siellä olevan elävää kreikkalaista musiikkia palanpainikkeeksi. En tiedä osuttiinko oikeaan paikkaan, mutta pysähdyttiin tavernaan, missä oli paljon paikallisia ja buzuki soi. Yhdessä pöydässä oli äänekäs seurue, joka puhui kuin puhuikin suomea. Ruoka ei ollut kovin kummoista, mutta musiikkia kuunteli kyllä mielellään.

Aamulla lähdin antamaan liikettä nivelille, eli kiipesin kukkulan huipulle Anastasin kirkolle, joka näkyy kaikkialle Hermoupoliin. Ei tullut ihan laskettua portaita, mutta kyllä niitä riitti. Mieleen tuli muutaman vuoden takainen Kotor, missä kiipesin yli 1300 porrasta linnoitukselle, joka sijaisi 600 metriä meren pinnasta. Tämä nyt oli ehkä puolet siitä.

Totesin kuntoni kohtalaiseksi, vaikken tänä kesänä ole ehtinyt kuntoilemaan nimeksikään. Ponnisteluni palkittiin maisemalla, missä saatoin nähdä koko kaupungin, ympäröivät alueet ja muutaman naapurisaaren. Palatessa bongasin vielä toisen kirkon, eli  Aghios Nicolaus-ortodoksikirkon, jota voisi leikkisästi kutsua vaikkapa Joulupukin kirkoksi. Iltapäivästä syötiin Gyrokset satamassa alle vitosella.

Hermoupolis on saanut nimensä kreikkalaisen mytologian mukaan kauppiaiden jumalan Hermeksen mukaan. Santorinilla mönkijävuokraamon heppu kertoi Hermoupolin olleen joskus heidänkin pääkaupunkinsa, kuultuaan matkasuunnitelmistamme. Wikipedia vahvistaa kaupungin toimineen Kykladien prefektuurin pääkaupunkina vuoteen 2011, jolloin prefektuuri lakkautettiin.

Jos Santorinilla oli turisteja verrattuna paikallisasukkaisiin noin 70/30 prosenttia, niin Naxoksella suhde oli ehkä 30/70 ja täällä ehkä 10/90 prosenttia. Silti Hermoupolin satamassa ja lähikaduilla oli varmasti toistasataa tavernaa ja baaria ja kaikkiin näytti asiakkaita riittävän. Kaupungissa on asukkaita noin 11 000. Kyllä Suomeen pitäisi aika monta ravintolaa vielä perustaa, että samaan tiheyteen päästäisiin.

Muuten, aasialaisia ei täällä katukuvassa näkynyt, vaan vähät turistit ovat tulleet lähempää. Johtunee siitä, ettei täällä mitään kuuluisia nähtävyyksiä sijaitse, mitä kannattaisi tulla toiselta puolen maapalloa ihmettelemään. Sensijaan kissoja täällä kyllä riittää.

Muutama päivä saarella meni ihan Hermoupolilla chillaillessa ja levätessä.

Ps. Miksihän lähes kaikki Kreikan saarten nimet päättyvät kirjaimiin: os? Skiathos, Skopelos, Khios, Ios, Leros, Paros, Samos, Lesbos, Homos ja mitä niitä onkaan. Poikkeuksen muodostaa Santorini, joka on saanut nimensä pyhän Irenen mukaan ja Kreeta, joka on saanut nimensä ehkä jonkun muun muijan mukaan. Ainakin tätini oli Kreeta ja toinen oli Riika…

Tietoja Tapsa

Matkailua neljällä vuosikymmenellä

Kategoria(t): Kreikka, Uncategorized Avainsana(t): , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

2 vastausta kohteessa Saarihyppelyä Kreikassa: Syros

  1. illusia sanoo:

    Vanha kunnon Hotelli Paradise! Kävelitkö myös yläkylään, Ano Syrokseen?

    • Tapsa sanoo:

      Hetken harkitsin, mutta jätin sitten väliin. Kävelyaskeleita tuli kuitenkin ruhtinaallisesti kahden viikon Kreikan matkan aikana. Eniten Ateenassa. Kiitos kommentistasi!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.